Lupasin Lauralle pitää blogia. Aiheena ovat lapsuusmuistot, ne joita kuultuaan Laura yleensä sanoo "Sut olis pitänyt huostaanottaa". Oikeasti lapsuuteni oli ihan kiva.

Kasvoin Honkajoella. Siellä oli ja on erään teollisuudenalan suurin tehdas Suomessa ja tiettävästi koko Pohjois-Euroopassa. Ei huono saavutus parin tuhannen asukkaan kunnalta. Tehdas, jota suurempaa lajissaan ei ole Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa eikä Islannissa.

Tehdas käsittelee kuolleita lehmiä.

Kuolleen lehmän lajityypillinen piirre on, paitsi erään laulun sanoin ettei sen maha kurise, paha haju. Ja näitä lehmäraatoja siis tuotiin ympäri maata ja kantturalasti toisensa perään kipattiin odottamaan käsittelyvuoroaan. Vuoroa ei aina heti tullut, vaan otukset odottelivat vuoroaan pidempäänkin.

Tehdas tuotti lihaluujauhoa. Ja pahaa hajua. Kotimme ei sentään ollut keskustassa, mutta silti sopivalla tuulella hajupamaus oli melkoinen. Nyttemmin tehdas on siirtynyt vähän ja samalla tiloja on muutettu siten, ettei haju enää kanna kauaksi.