Jälkikäteen ajatellen on kumma, että selvisin lapsuudesta hengissä. En nyt tarkoita viinaa, vaan kohellusta ja söhellystä.

Kertana eräänä AIV-rehu oli jäätynyt. Sitä irrotettiin traktorin piikkikuormaajalla, eli siis piikit rehuun, nostolaite ylös ja sitten kytkintä edestakaisin. Nostolaitehan siis nosti traktorin nokkaa eikä suinkaan rehua. Ei auttanut, joten äiti meni talikon kanssa irrottamaan rehua, tarkoitus oli kai katkaista rehusäie joka piti jäätyneen kasan yhtenä klimppinä.

Rehu irtosikin, mutta väärästä paikasta. Traktorin nokka painui alas, ja tietysti piikkikuormaaja ja sen kuorma nousivat ylös. Niin nousi äitikin, ja lensi pari metriä suoraan ylöspäin. Siitä äiti sitten tipahti, takin kainalon kohdasta roikkumaan piikin nokkaan. Silloin pienenä ei edes ymmärtänyt miten lähellä oli kuolema tai paha loukkaantuminen.