Sain jostain paljon pikkuautoja. Äiti kai osti useimmat, mutta sain niitä myös lahjaksi.

Leikin autoilla eräänlaista cup-kisaa kovuudesta: työnsin ne ajamaan toisiaan vasten, ja kaatunut parista meni aina pois. Toistin parien voittajilla, kunnes jäljellä oli vain yksi. Hämärän mielikuvani mukaan yleisin voittaja oli vihreä, ja sen muoto oli jotenkin erikoinen, sellainen että nokka oli luisu ja mahtuin toisen auton alle kuin kaatavaksi kiilaksi.