Traktorit ovat kivoja kapistuksia, eritoten vanhahkot.

Meillä oli ja on Fordson Super Major. Sen käynnistys on jo rituaali sinänsä. Ensiksi laitetaan puolipuristus - nokka-akseli on vivusta nostettavissa siten, että paineet vähenevät ja kone käynnistyy selvästi helpommin ja vähemmällä virralla. Sitten pakkosyöttö, eli siis painetaan ruiskutuspumpusta ao. nappula alas, jolloin dieseliä virtaa pönttöön käynnistyksessä enemmän kuin kierrokset vaatisivat. Kolmantena on Start Pilot eli tuttavallisesti pilotti. Sitä suihkautetaan kunnon annos ilmanpuhdistimeen.

Sitten voi painaa käynnistyskytkintä. Se tosin ei toimi, solenoidi ei kuitenkaan lyö kiinni. Tarvitaan rautaesine. Tätä varten oli eräs tietty pyöreä taltta, mutta hätätapauksessa vaikka jakoavain kelpaa. Siis käynnistysvipu alas (mekaaninen yhteys starttimoottorilta moottoriin) ja sitten rautaa solenoidin kielten väliin. Vähän kipinöi, mutta sitten lähtee sähköä starttimoottorille.

Ellei toimi, pitää laittaa lisää pilottia. Sitä käytettiin joskus paljon.

Kun kone lopulta käynnistyy, se ampuu taivaalle savua ensiksi pilotista, ja toiseksi pakkosyötön lykkäämästä dieselistä. Musta, suuri pilvi nousee. Ja kun 1960-luvun traktorin käynti- ja varsinkaan käynnistysääni ei ole vallan hiljainen, on vaikutelma kuin Ilmestyskirjasta: mustan savupilven keskeltä kuuluu Pedon möyrintää.

Ja tämä on vasta normaali, hiukan viileän kelin käynnistys.