Joka joulu (lue: monena jouluna) isä toi lahjaksi palapelin. Sellaisen 1000 palan.

Ja eihän minulla koskaan kärsivällisyys riittänyt niitä kokoamaan, ja homma tuntui muutenkin pöljältä. Mutta toisaalta ei tullut mieleenkään, että sanoisin että älä tuo.