Pienenä istuin autossa ja tie jatkui, välillä kääntyi, sitten ehkä
pysähdyttiin jossain, mutta valtatiet eivät koskaan loppuneet.
Mietiskelin jotain sellaista, ettei tie voi loputtomasti jatkua, mutta
tuntui hassulta että tie olisi sitten vain päättynyt jossain.
Mieleeni ei siis mahtunut ajatus päättymättömästä mutta äärellisestä
tiestä, tiestöstä jonka uloin kehä muodostaa ympyrän. Hassua.
Nykyään yritän joskus ymmärtää suhteellisuusteoriaa ja kosmologiaa.
Sekään, reunaton mutta äärellinen maailmankaikkeus, ei mahdu
ajatuksiini.
keskiviikko, 23. huhtikuu 2008
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.