Kirjoitan näitä muisteloita etukäteen; siksihän lähetysaikakin on aina aamuseitsemän. Olin jossain vaiheessa jo kuukauden edellä, mutta nyt huomaan tämän määrän tippuneen.

Kertoessani projektista sanoi Riitta näin: "Hui! Joka päivä yhden?". Ja tosiaan, yllättäen 366 lapsuusmuistoa (karkausvuosi) tuntuukin isolta määrältä. Toki varastossa on vielä mm. jouluun liittyviä juttuja, mutta silti on sellainen olo että ehkä en muistakaan niin paljoa.

Pidän tätä outona. Lapsuutta - tai laajemmin sanoen aikaa ennen jonkinsorttista aikuisuutta - oli sentään liki pari vuosikymmentä, ja hyvin muistamaani aikaakin vähintään tuollaiset viisi vuotta. Mutta vaikka koulua kävi vuosia ja vaikka kaverienkin kanssa on tullut vietettyä varmaan vuorokausiksi laskettuna kuukausia kunkin kanssa, on yksittäisiä muistikuvia silti kovin vähän.