Joitakin vuosia sitten luin Nykytaiteen opasta, jotain Kiasmasta saatua kirjaa. En tosin paljon ymmärtänyt, mutta luin silti puoli kirjaa.

Oikeastaan tämä täydellisti sellaisen kiinnostuksen piirin laajenemisen, joka on jatkunut aivan lapsuudesta. Aivan alkuunsa minua kiinnostivat matematiikka ja fysiikka ja kemia (lue: ne osat ympäristöoppia, jotka liittyivät siihen). Hiljalleen sitten huomasin biologiassakin olevan kiintoisaa juttua, kun tulivat vastaan DNA ja evoluutio. Maantiedostakin löytyi kiinnostavaa tietoa, ja niin edelleen. Vasta aikuisena olen ymmärtänyt historialla olevan merkitystä nykypäivään. Nykytaiteen opas on ehkä viimeinen kirja, jonka olisin uskonut lukevani.