Lukiossa psykologian tunnilla kysyttiin ensimmäistä älyllistä muistoa. Minulla se on pokerin kädet.

Aivan pienenä pelattiin korttia naapurissa. Siellä oli naapurin Jari ja muita poikia ja minä pienenä, arvatenkin pienenä häiriötekijänä, mukana. Opin jo ennen kouluikää korttipakan kortit, mikä ei toki ihmetytä, mutta sitä ihmettelen vieläkin, että opin pokerin kädet. Siis sen pari - kaksi paria - kolmoset - suora - väri - täyskäsi - neloset - värisuora -sarjan. Ja englantilaisen avauksenkin olen oppinut ihan pienenä.