Hiljaisuus ja pimeys -jutut kaipaavat ehkä jatkokseen kylmyyden.

Tuntuu siltä, että Tampereella ei ole oikein koskaan kunnolla kylmä. Ja jos onkin, niin siitä kärsii kaksi minuuttia matkalla autoon.

Honkajoella oli ihan aikuisten oikeesti talvia, ja pidempiä kylmiä jaksoja. Lumi ja jää olivat tuttuja asioita, pukeutuminen itsestäänselvästi lämmintä eikä höyryvä hengitys mikään kumma poikkeusilmiö niinkuin nyt. Jollain tapaa ehkä kylmyyden kestokin oli parempi. Jos lämpötila oli -15, niin sitten se oli -15, eikä sitä tullut ihmeteltyä, ja -15 saattoi olla pidempäänkin. Esimerkiksi pyöräilyä kaverille se ei estänyt mitenkään.