Helmi- ja eritoten maaliskuiden parhaista muistoista yksi on hankikanto.
Sellaista sattui harvoin. Mutta joskus sentään, silloin ennen kun oli vielä talvia eikä tällaisia loska-aikoja syksyn ja kevään välissä, oli hetken lämmintä ja sitten pakasti. Kun lapsena oli vielä kevyt, kantoi hanki hyvin. Se oli uskomattoman hienoa - kaunis talvinen päivä, kevätpuolella jo valoa vaikka miten, ja suksilla saattoi melkein lentää. Saattoi käydä kauimmaisilla pelloilla hetkessä, ja tutkia ihan uusia reittejäkin.
lauantai, 16. helmikuu 2008
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.