Mieleeni leikeistä on jäänyt joku piilosilla olo Holmilla, silloin kun he jo asuivat Kankaanpäässä eli olin jo yläasteella. Ehkä tämä tulee mieleen nyt kun on syksy ja iltaisin jo ihan oikeasti pimeää. En tiedä olenko kokenut pimeyttä koskaan sen vahvemmin. Ehkä syynä on se, että talo oli minulle vielä vallan outo, ja saattoi olla talon väellekin vielä lähiympäristön puskat outoja.

Minulla on aika vähän sellaisia selviä tunnemuistoja, mutta tämän jotenkin hahmotan. Tunnen - en muista vaan tunnen - miten olen piilossa puskan takana ja pimeys ympäröi minut. Talon valot näkyivät, mutta niistä näki missä talo oli, eivät ne muuten valaisseet.