Joku kommentoi teurastuspäivää ja sitä, miten naapurin lapselle  keksittiin jotain tekemistä kun kiirettä ei ollut.

Ja tosiaan, jonkinlainen kiireettömyyden tunne vallitsikin maalla, ja vähän sellainen on yhä. Osittain se oli tietysti velttoilua ja paikkoja ränsistyi. Mutta ei kokonaan - naapureissakin oli samantapaista tunnelmaa. Töitä tehtiin paljon, mutta työpaikka oli omassa kodissa ja harva työ piti tehdä tarkasti johonkin aikaan. Jos naapuri istui iltaa niin emäntä kävi ehkä välissä lypsämässä lehmät, ja isäntä saattoi vaikka siinä jutellessa teroittaa moottorisahaa taikka muuta sellaista. Ja jos apua tarvittiin, niin sitä ehdittiin antaa.