Pidän siitä, että saan haahuilla ympäriinsä. Vaikka kävellä ilman sen kummempaa päämäärää, ja päättää joka risteyksessä erikseen mihin käännyn. Parasta lomassakin on se, ettei ole mitään erityistä tekemistä. Laura tuntuu paljon minua selvemmin menevän "jonnekin" ja suunnittelevan menonsa: ensin museoon, sitten syödään ja...

Luulisin, että tässä lapsuus näkyi. Ensinnäkin tietysti kun ei lomailtu, ei tehty lomasuunnitelmiakaan. Mutta toiseksi ja tärkeämpänä jo lapsena sain kulkea ympäri peltoja ja peltoteitä, ja paljon kuljin ilman sen suurempia suunnitelmia.