Tänään on itsenäisyyspäivä. Pienenä katsottiin televisiosta linnan juhlia. Jälkikäteen ajatellen ihan pöljää, ihmetellä nyt kellä on keltainen ja kellä sininen puku, eikä vieraita tuntenutkaan. Mutta jotenkin se kuului kuvioon.

Koulussa väritettiin lippua ja kohtuullisen paljon itsenäisyyttä mainostettiin. Ja onhan tuo asenne minuun jossain määrin ehkä tarttunutkin, joskin sitten taas myöhemmin karissut. Ei niin etteikö Suomi olisi hyvä maa, mutta ehkä mieluummin lähden sellaisesta "Maailma on isänmaani, kaikki ihmiset ovat veljiäni ja hyvän tekeminen on uskontoni" -linjasta. (Thomas Painelta muuten tuo lainaus, jos oikein muistan.)

Yläasteella oli sitten se pakollinen Tuntemattoman sotilaan katsominen jossain vaiheessa. Eipä silti, hyvä filmi.