Minulla on kaksi muistoa kananmunasta.
Ensimmäinen on Niemellä ja on harvoja muistojani ajasta ennen
kouluikää. Eno kävi joskus ryyppäämässä Niemellä(kin), ja minä saatoin
olla mukana. Hämärästi muistan, että Niemen äiti paistoi kananmunaa
paistinpannulla joka oli erilainen kuin meillä, ja antoi minulle. Se
oli kovasti hyvää. Jotain eroa siinä täytyi olla kotona paistettuun,
koska se on jäänyt noin vahvasti mieleen.
torstai, 24. huhtikuu 2008
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.