Kellarissa käynti oli toki tuttua. Mutta kellarissa oli myös "takaovi", oikeastaan lautoja heikosti naulattuna ja laudat otettiin pois kun perunat kaadettiin kellariin.

Jotkin asiat tuntuivat - ja ehkä vieläkin tuntuvat - jotenkin erikoisilta ja tietyllä tapaa jännittäviltä. Jotain kummaa oli siinä, että vain kerran vuodessa oli auki reitti niin että pääsi menemään kellarin läpi.