Vuosi-pari sitten olin Lauran kanssa äidin luona. Näytin valokuvaa, jossa minä vauvana olen äidin sylissä. Kuvan taustalla näkyi kulmakaappi ja kaapissa eräs vihreästä lasista tehty kynttilänjalka.

Pyysin Lauraa katsomaan sivulle. Ja siinähän ne, sama kaappi ja sama esine...

Jollain tavalla tämäkin kuvaa niin hyvin elämän rytmiä. Kun kaupungissa kysytään monessako asunnossa joku on ehtinyt asua, kysytään maalla pikemminkin montako sukupolvea tässä talossa on ehtinyt elää.