Honkajoella ei ollut keksitty vielä harrastuksia. Tai ei ainakaan
minulle kerrottu. Koulussa kun tehtiin jotain esitystä kaverista tai
sellaista, niin kysyttiin että mitä harrastaa. Ja enhän minä käynyt
soittamassa enkä maalaamassa enkä ratsassamassa. Opin sitten, että
"lukeminen" on sopiva vastaus harrastuskysymykseen.
Kun tytär alkoi olla isompi niin Laura kyseli että mihinkähän
harrastuksiin sitä laittaisi. Tuli outo olo. Että harrastukset, eikös
tyttö voi käydä vaikka katsomassa lehmiä jos on tylsää. Mutta eihän
meillä ole lähimailla lehmiä, ei eläviä eikä Lauran onneksi
kuolleitakaan.
lauantai, 13. syyskuu 2008
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.